Melkein kaikki kuorsaavat joskus
Noin 45% perusterveistä aikuisista kuorsaa aika ajoin. Syynä ajoittaiseen kuorsaamiseen voi olla esimerkiksi flunssa tai allergia tai vaikka raskas alkoholin nauttiminen tai unilääkkeiden käyttö. Mikäli kuorsaaminen johtuu jostain tilapäisestä tekijästä kuten ohimenevästä flunssasta tai railakkaasta ravintolaillasta, ei kyseessä tällöin ole kuorsausongelma vaan elimistön normaali toiminta.
Noin joka neljäs meistä on tapakuorsaaja: selällään nukkuminen ja fysiologinen rakenne vaikuttavat asiaan. Kuorsausongelmia esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta eniten sitä on ylipainoisilla miehillä. Kuorsaamiselle tyypillistä on, että vuosien kuluessa ongelmat – sekä sosiaaliset että terveydelliset – yleensä pahenevat, jos kuorsaamiseen ei puututa.
Ärsyttävä kuorsausääni
Kuorsausäänet johtuvat yleensä nenän takana olevien aukkojen ja suun huonosta ilmavirtauksesta. Tällaisia alueita voidaan pitää ilmatien murtuvana osana, jossa kieli ja kurkun ylempi alue kohtaavat pehmeän kitalaen ja kitakielekkeen. Jos näiden suun osien kohdatessa hengittäessä syntyy värähtelyä, seurauksena on kuorsaamisääni. Tämä on siis ärsyttävän, joskus desibeleiltään hurjankin kovan kuorsausäänen lääketieteellinen selitys. Se ei tietenkään kerro sitä, MIKSI ilma ei kunnolla kulje. Tämän ongelman selvittämiseen jokaisen kuorsaajan pitääkin itse keskittyä ja tarvittaessa hakeutua lääkärin pakeille.
Onko ongelma vakava?
Tilapäinen kuorsaaminen ei koskaan ole vakavaa – ympäristöä häiritsevää ja kuorsaajalle raskasta seuraavaa päivää ennustavaa se kyllä on. Krooninen kuorsaaminen sen sijaan voi olla jopa vakava yhteiskunnallinen ongelma. Usein kuorsaava henkilö voi joutua vitsailun ja sosiaalisen painostuksen uhriksi; esimerkiksi työreissuille, joissa pitää yöoyä toisen henkilön kanssa samassa hotellihuoneessa, ei ole kiva lähteä, kun tietää saavansa kuulla naljailua asiasta. Kuorsaus on myös vakava lääketieteellinen ongelma, koska se häiritsee unirytmiä. Kuorsaaja ei saa tarpeeksi lepoa ja vakavan kuorsauksen tapauksessa seurauksena voi olla pitkäaikaisia terveysongelmia, mukaan lukien uniapneaa. Kuorsaajan uni ei rentouta, mistä johtuen aamu-unisena vaikkapa autolla töihin ajaminen saataa olla jopa riskihommaa. Myös työteho kärsii ja mieliala saattaa madaltua. Tämä voi johtaa oravanpyörään, jossa ei jakseta syödä terveellisesti, ei ulkoilla, ei liikkua, ei tavata muita ihmisiä… Unilääkkeeksi nautittu konjakki tai mielen piristämisesksi sekoitettu cocktail vain pahentavat ongelmaa, vaikka tilapäisesti saattaisikin muulta tuntua.
Ympäristölle ongelma on myös todellinen: kanssanukkujat saattavat menettää unensa ja kärsiä päiväväsymyksestä katkonaisen ja liian vähäisen levon takia. Kuorsaaminen voi aiheuttaa pahoja perheriitoja ja pahimmissa tapauksissa jopa asumus- tai avioeroja, kun pelkkä toisessa huoneessa tai toisessa kerroksessa nukkuminenkaan ei enää auta muuta perhettä saamaan kunnon unia. Väsyneenä hermo on kireällä ja ääni ärsyttää vielä enemmän. Kovaääniseen, koko perheelle ongelmia aiheuttavaan kuorsaukseen tulee pyytää lääketieteellisen asiantuntijan neuvoja, jotta voidaan varmistua, ettei kyseessä ei ole uniapnea ja että otolaryngologi voi tutkia kuorsaajan suun, nenän, kitalaen, kurkun ja kaulan läpikotaisin. Myös laboratoriotutkimuksia saatetaan tarvita ongelman vakavuuden sekä kuorsaajaan kohdistuvan vaikutuksen määrittämiseen.
Tutkimukseen, mars!
Kuorsauksen hoito riippuu diagnoosista. Vasta tutkimuksen jälkeen on mahdollista tietää, johtuuko kuorsaus nasaaliallergiasta, epämuodostumasta, infektiosta vai nielurisoista ja kitarisoista. Ongelmaa lähdetäänkin tämän tiedon perusteella hoitamaan eri tavoin. Lähes poikkeuksetta lääketieteen ammattilaiset kehottavat kuorsaajaa noudattamaan terveellisiä elämäntapoja ja hankkiutumaan ylipainosta eroon. Tästä neuvosta voi toki ottaa vaarin myös käymättä lääkärillä: usein alkoholin nauttimisen vähentäminen ja laihduttaminen auttavat kuorsaajaa, jolla ei ole esimerkiksi mitään rakenteellista poikkeavuutta tai muuta itsestä riippumatonta tekijää, joka aiheuttaa kuorsaamisen.
