Tuntuvatko leukaperät ja ikenet aroilta? Särkeekö aamulla päätä? Myöntävä vastaus saattaa viitata siihen, että kärsit yöaikaisesta bruksaamisesta. Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yleinen ongelma, joka vaivaa eritoten yöaikaan. Lievää narskuttelua esiintyy satunnaisesti suurella osalla teineistä ja nuorista aikuisista. Vakavasta, pitkäkestoisemmasta bruksismista kärsii arviolta noin 8 % väestöstä. Bruksismi voi ilmetä joko varsinaisena hampaiden narskutteluna tai äänettömänä hampaiden yhteen puristamisena. Päiväsaikaan tapahtuvasta narskuttelusta voi oppia pois, mutta huomaamatta yöaikaan tapahtuva bruksaaminen on vaikeammin havaittavissa ja hoidettavissa. Pahimmillaan bruksismi saattaa aiheuttaa hampaiden kulumista ja jopa lohkeilua.
Mistä bruksismi johtuu?
Bruksismin synnystä ei juurikaan ole tietoa, vaikkakin taipumus näyttäisi olevan vahvasti perinnöllinen. Erityisen paljon hampaiden narskuttelua esiintyy lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja monesti iän karttuessa bruksaaminen vähenee tai loppuu itsestään.
Hoitamattomat purentaviat, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö lisäävät hampaiden narskuttelun riskiä, ja alttius bruksaamiseen on yhteydessä myös muihin uniongelmiin, kuten esimerkiksi unettomuuteen ja uniapneaan. Suurin syy bruksaamiseen on kuitenkin stressi. Ihmiset kehittävät stressaavissa tilanteissa itselleen sijaistoimintoja, joita voivat olla muuan muassa kynsien pureskelu, käsien vääntely – tai hampaiden narskuttelu. Hampaiden yhteen puristaminen on elimistön normaali reaktio stressitilanteessa. Jopa 70 % bruksaamistapauksista on stressin laukaisemaa, osoittavat tutkimukset. Nykymaailman kiihtyvässä oravanpyörässä stressiltä on vaikea välttyä. Työpaineet, ihmissuhteiden viidakossa tasapainottelu ja tietotulvan antamat ärsykkeet tekevät nykymaailmasta stressaavan paikan, joten ei olekaan mikään ihme, että bruksismi on suhteellisen yleinen vaiva.
Bruksismin on todettu olevan yhteydessä myös tarkkavaisuushäiriöihin ja hyperaktiivisuuteen, ja näillä piirteillä varustetut ihmiset ovat muuta väestöä herkemmin taipuvaisia hampaiden narskutteluun.
Miten bruksismia voi hoitaa?
Vaikeaoireiseen bruksismiin kannattaa puuttua, sillä pitkään jatkuva bruksismi kuluttaa hampaita kovaa tahtia. Kun normaalisti ihmisen hampaat kuluvat noin 0,3 mm vuosikymmenessä, voi bruksaaja menettää 0,2 mm jo muutamassa vuodessa eli hampaiden eroosio on todella nopeatahtista. Lisäksi välittömät vaivat, kuten kireys leukaperissä, hammassärky, kipu ohimoilla ja päänsärky, ovat epämiellyttäviä seuralaisia narskuttelemalla vietetyn yön jälkeen.
Bruksismiin ei ole parannuskeinoa, mutta sen esiintyvyyttä ja haittavaikutuksia voidaan rajoittaa. Elämäntapavalinnoilla voidaan yrittää lievittää bruksismia. Kofeiinin ja alkoholin välttäminen on suotavaa, sillä ne lisäävät yöaikaista hampaiden narskuttelua, ja lisäksi kannattaa muistaa juoda paljon vettä. Jo valmiiksi rasittuneen purukaluston säästämiseksi myös purukumin pureskelusta kannattaa luopua. Leukaperien ja niskojen akupisteiden hierominen rentouttaa kasvoja, ja myös leukaperien tietoisesta rentouttamisesta on apua. Lisäksi kannattaa harkita purentakiskon hankkimista.
Helppokäyttöinen purentakisko tuo apua bruksismin oireisiin. Öisin käytettävä kisko suojaa hampaita ennenaikaiselta kulumiselta ja rentouttaa kasvojen lihaksia sekä tasapainottaa purentaa. Koska bruksismiin ei ole lääkettä, ovat haittavaikutuksia minimoivat purentakiskot monelle suuri apu hampaiden suojaamiseen ja kiputilojen vähentämiseen. Bruksismista ei tarvitsekaan jäädä kärsimään, vaan kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia keinoja oireiden lievittämiseen, sillä vaikka bruksismiin ei ole täydellistä parannuskeinoa, sen kanssa voi oppia elämään.
