Kyllästyttääkö ainainen lampaitten laskeminen, mutta unilääkkeiden tuottama tokkurainen olo ei kiehdo? Melatoniini eli pimeähormoni voi olla vastaus ongelmaan, jos uniongelmien syynä ei ole sairaus. Melatoniini on yöllä käpyrauhasessa luonnollisesti syntyvä aine, jonka tehtävänä on kertoa keholle, että on aika käydä nukkumaan. Melatoniinin eritys on suurimmillaan aamulla kello 2–4, ja päivisin sen tuotanto on normaalisti kokonaan pysähtynyt. Melatoniini aiheuttaa ruumiin lämpötilan laskua, mikä puolestaan aiheuttaa väsymyksen tunnetta ja helpottaa nukahtamista sekä auttaa säätelemään kehon vuorokausirytmiä.
Melatoniinin luonnollinen tuotanto kehossa saattaa kuitenkin olla vähäistä. Tähän voi vaikuttaa moni eri tekijä. Melatoniinia ei yleensä juurikaan erity, jos nukkuminen ei tapahdu kyllin pimeässä ympäristössä. Suomessa kesät ovat hyvin valoisia ja taas talvet erityisen pimeitä, joten suomalaiset altistuvat erityisen suurille vaihteluille melatoniinin tuotannossa ja moni suomalainen kärsiikin kesäisin valoisien öitten aiheuttamasta unettomuudesta. Pimeyden lisäksi melatoniinin tuotantoon tarvitaan serotoniinia, ”onnellisuushormonia”. Jos serotoniinin tuotanto on vähentynyt esimerkiksi stressin, huonon ruokavalion, liikunnan puutteen tai runsaan alkoholin käytön seurauksena, se vaikuttaa myös kehon melatoniinitasoihin.
Kehon luonnollisesta melatoniinitasosta voi yrittää pitää huolta himmentämällä makuuhuoneen valoja noin tuntia ennen nukkumaanmenoa ja pitämällä kiinni terveellisistä ja säännöllisistä elämäntavoista. Kuntoliikunta päivän aikana auttaa saamaan unen päästä kiinni illalla. Ennen yöpuulle siirtymistä taas ei kannata enää tuijotella tietokoneen ruutua tai ottaa alkoholia, jotta nukahtaminen olisi helpompaa ja unenlaatu parempaa. Myös tietyt elintarvikkeet, kuten yömaito, sisältävät melatoniinia, mutta niiden sisältämät pitoisuudet ovat sen verran pieniä, ettei niiden nauttimisella ole vaikutusta uniongelmien hoitamiseen.
Ihmisten melatoniinin tuotannossa on myös luonnostaan suuria vaihteluja, ja joskus avuksi unettomuuteen voi olla melatoniinivalmisteiden käyttö. Melatoniinia on saatavilla sekä lyhyt- että pitkävaikutteisina valmisteina. Lyhtyvaikutteinen melatoniini nostaa tilapäisesti kehon melatoniinitasoja ja helpottaa nukahtamista, ja lyhytvaikutteinen melatoniini onkin havaittu hyväksi avuksi nukahtamisongelmiin. Pitkävaikutteinen melatoniini taas jäljittelee kehon luonnollista melatoniinin tuotantoa, ja vaikutus on hitaampi mutta kestävämpi. Melatoniini luokitellaan ravintolisäksi, joten sitä on saatavana myös ilman reseptiä apteekeissa ja useissa verkkokaupoisssa.
Melatoniini kannattaa nauttia illalla aina samaan aikaan, noin 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Ruoan nauttiminen vaikeuttaa melatoniinin meytymistä, joten iltapala kannattaa nauttia hyvissä ajoin muutamaa tuntia ennen melatoniinin ottamista. Alkoholin kanssa melatoniinin nauttimista ei suositella. Melatoniinilisä aiheuttaa luonnollista väsymyksentunnetta, joten nukahtaminen on helpompaa ja nopeampaa. Melatoniini on myös käytössä turvallista, sillä se ei aiheuta riippuvuutta eikä sen käytöstä ole huomattu aiheutuvan juurikaan sivuvaikutuksia. Siksi melatoniini onkin suosittu vaihtoehto tujummille unilääkkeille, jotka saattavat aiheuttaa vahvaakin riippuvuutta, tokkuraista oloa ja motoriikan muuttumista kömpelömmäksi. Melatoniinilisän hyödyt kuitenkin häviävät pitkäaikaisessa käytössä muutamassa kuukaudessa, joten sen pitkäaikaiskäyttöä ei suositella. Lisäksi pitkäaikaiskäytön vaikutuksia on tutkittu vasta vain vähän, joten siitäkin syystä kauan jatkuneissa uniongelmissa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Raskaana oleville tai raskautta
yrittäville melatoniinin käyttöä ei suositella apuna uniongelmiin. Myöskään verenohennuslääkkeitä käyttävien tai epilepsiaa sairastavien ei tule käyttää melatoniinia ilman konsultointia lääkärin kanssa.
Melatoniinilla on tutkimusten mukaan myös monia muita mahdollisia hyödyllisiä vaikutuksia kuin vain unettomuuden hoito. Pitkävaikutteinen melatoniini alentaa verenpainetta ja auttaa aivoja pysymään kunnossa. Myös syövän hoidossa melatoniinin käytöstä hoidon tukena on saatu vaikuttavia tuloksia. Samoin sen on havaittu suojaavan ihmisiä elektronisten laitteiden haitalliselta säteilyltä, joka kiihdyttää ikääntymistä ja lisää kroonisten sairauksien riskiä. Melatoniinin on myös joissakin tutkimuksissa havaittu vähentävän migreenin oireita, antavan suojaa luustolle ja auttavan ärtyneen suolen oireyhtymän oireiden lievittämisessä, mutta näiden yksittäistutkimusten tieteellinen näyttö on vielä toistaiseksi kyseenalainen.
Positiivista kuitenkin on, että kun useimpien unilääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat lähinnä negatiivisia, on suurin osa melatoniinin mahdollisista sivuvaikutuksista hyvinkin toivottavia. Ei siis mikään ihme, että melatoniinista on tullut nopeasti hyvin suosittu keino lievittää
unettomuuden oireita. Luonnollisena, turvallisena ja helposti saatavana valmisteena melatoniini on noussut kovaksi haastajaksi perinteisille unilääkkeille ja avannut uuden kappaleen unettomuuden hoidossa.
